torstai 7. heinäkuuta 2011

Tiedotusasiaa

Blogi on viettänyt hiljaiseloa viimeiset kaksi kuukautta. Ensin syy oli se, että menetin kokonaan lukuintoni joksikin aikaa tai jos luin jotain, se oli sen sortin hömppää, etten viitsinyt siitä pahemmin tänne kirjoitella. Kun lukuinto pikkuhiljaa palaili, lähdin kesätöihin toiselle paikkakunnalla pois netin äärestä. Kirjaston tietokoneella ei paljon postauksia kirjoitella enkä toisaalta ole nyt ehtinyt lukea oikein mitään. Blogi siis pysyttelee hiljaa vielä nämä muutamat viikot - toki on mahdollista, että kirjoittelen jotain arvioita esim. vanhempien luona käydessä tai teen jotain koosteita, mutta en lupaa mitään. Palailen asialle taas joskus syksyllä, kun pääsen takaisin opintojen pariin. 

Siihen asti oikein helteistä kesää kaikille! Minun kesäkämpässäni on tällä hetkellä sisällä +26 astetta, vaikka jokainen ikkunanräppänä on auki - tiedossa on siis vaihteeksi hikinen yö!

lauantai 7. toukokuuta 2011

30 kirjatunnustusta

Monet bloggarit ovat vastanneet viime kuussa 30 päivää kirjoja -haasteeseen. Koska olen laiska enka jaksa tehdä postauksia joka päivä, aion ympätä kaikki tunnustukset tähän samaan postaukseen. Osaan oli tosi vaikea keksiä mitään järkevää vastausta ja osaan vastauksia olisi ollut vaikka kuinka monta, mutta yritin pelin hengen mukaisesti valita kaikkiin vain yhden kohdan.

1. Paras viime vuonna lukemani kirja
Sofi Oksanen: Stalinin lehmät
2. Kirja, jonka olet lukenut yli 3 kertaa.
Astrid Lindgren: Melukylän lapset
3. Suosikkikirjasarjani
Maria Kallio -sarja Leena Lehtolaiselta
4. Suosikkikirjani suosikkikirjasarjastani
Kuparisydän
5. Kirja, joka tekee minut onnelliseksi
Astrid Lindgren: Peppi Pitkätossu. Tuo muistoja lapsuudesta...
6. Kirja, joka tekee minut surulliseksi
Jenny Downham: Ennen kuin kuolen
7. Aliarvostetuin kirja
Kaikki ns. hömppäkirjat
8. Yliarvostetuin kirja
Aleksis Kivi: Seitsemän veljestä. Pyydän nöyrästi anteeksi kaikilta, jotka tätä kirjaa rakastaa. En kiistä sitä, etteikö kirjassa olisi myös ansioita, mutta en silti luetuttaisi tätä vuodesta toiseen koulussa.
9. Kirja, josta pidin ennakkoluuloista huolimatta
Liza Marklund: Uhatut, Turvapaikka. Inhoan Annika Bengzon -sarjaa, mutta nämä kolahtivat.
10. Suosikkiklassikkoni
Minna Canth: Anna Liisa
11. Inhokkikirja
Belle de Jour: Puhelintytön salaiset seikkailut. Voiko turhempaa ja tylsempää kirjaa olla?
12. Kirja, jota en enää rakasta
Lewis Carroll: Liisa Ihmemaassa
13. Suosikkikirjailijani
Sofi Oksanen
14. Suosikkikirja suosikkikirjailijaltani
Puhdistus
15. Paras kirjallinen mieshahmo
Joskus lapsena olin tosi ihastunut Muumipeikkoon...
16. Paras kirjallinen naishahmo
Himoshoppaaja eli Becca Bloomwood
17. Lempisitaattini
"Ainoastaan sydämellään näkee hyvin; tärkeimpiä asioita ei näe silmillä." (Pikku Prinssi)
18. Kirja, johon petyin
Kira Poutanen: Rakkautta al dente
19. Paras kirjasta tehty elokuva
Tunnit
20. Romanttisin suosikkikirja
Helen Fielding: Bridget Jones. Elämäni sinkkuna
21. Lapsuuden lempikirja
Mauri Kunnas: Koiramäki (osasin tämän vissiin ulkoa pienenä)
22. Tärkein kirja, jonka omistan
Kaverin kanssa kukalliseen päiväkirjaan kirjoitettu seikkailutarina, jonka teimme noin kymmenenvuotiaana
23. Kirja, jonka olen halunnut lukea jo kauan
Väinö Linna: Täällä pohjantähden alla
24. Kirja, joka monien kannattaisi lukea
Anne Frank: Nuoren tytön päiväkirja
25. Kirjallinen hahmo, johon samastun eniten
Nuorena samastuin Tuija Lehtisen Lauraan, vaikkei meissä jälkeenpäin ajatellen ole mitään samaa
26. Kirja, joka muutti mielipiteeni jostain asiasta
15-vuotiaana luettu Juhani Ahon Rautatie muutti käsityksen siitä, että klassikotkin voivat olla ihan jees
27. Yllättävin juonenkäänne tai kirjanlopetus
Apua, nyt lyö ihan tyhjää...
28. Paras kirjannimi
Viimeksi lainasin kirjastosta Heli Krugerin Olen koskettanut taivasta vain kauniin nimen perusteella
29. Kirja, jota muut inhoavat, mutta josta minä pidän
Dan Brown: Da Vinci-koodi. Ei tämä mikään lemppari ole, mutta en tajua, miksi sitä parjataan niin paljon.
30. Kaikkien aikojen suosikkikirjani
Riikka Pulkkinen: Raja

keskiviikko 4. toukokuuta 2011

Anne B. Ragde: Satunnaista seuraa


Tykkäsin kovasti Anne B. Ragden Berliininpoppelit-sarjasta ja siksi halusin lukea myös Satunnaista seuraa -kirjan. Tykkään myös kaikesta sinkkuhömpästä, joten siksikin tämä oli ihan pakko pyytää tutulta lainaan, vaikka lukemani arviot tästä kirjasta eivät olleet kovin positiivisia.

 Ingunn on 38-vuotias ikisinkku jolla miehiä riittää. Hän työskentelee trondheimiläisen sanomalehden Adresseavisenin musiikkitoimittajana ja nauttii itsenäisyydestään ja miehistä. Työpaikan tyttöjen viini-illoissa Ingunn julistaa oraakkelin tavoin naisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta, vibraattorin takaamaa onnea, nuoria miehiä ja päivittäisten orgasmien tärkeyttä. Hän ei voi ymmärtää kollegojensa puolustamaa turvallisuudentunnetta, jonka vakiintunut suhde voi kuulemma taata.

Oikea rakkaus tuleekin kirjaimellisesti puskan takaa. Ingunn päättää ryhtyä kuntoilemaan ja hankkii kävelysauvat. Kohtalo heittää lenkkipolulla hänen jalkoihinsa pienen koiranpennun ja seitsemänvuotiaan Emman, jonka leski-isä tekee Ingunniin vaikutuksen. Mutta uskaltaako rohkea Ingunn rakastua?


Tämä oli aika perinteinen hömppäkirja, jossa oli paljon seksiä ilman tunteita ja ryyppäämistä. Juoni oli kaavamainen (yllätys yllätys), mutta kerronta oli sujuvaa ja nopeasti etenevää. Tämän vuoksi lukeminen ei mitään kauheaa pakkopullaa ollut, mutta jätti kyllä vähän pettyneen olon. Ehkä kuitenkin odotin kirjalta vähän enemmän. Suurimmaksi puutteeksi jäi kirjan yllätyksettömyys.

Muita arviointeja:
Susan kirjasto
Kirjainten virrassa

**½

Kira Poutanen: Rakkautta al dente


Painin koko huhtikuun opiskelujuttujen kanssa niin tiiviisti, etten ehtinyt nähdä kirjoista edes unia. Nyt parin viikon kuluessa saan kuitenkin kaikki kouluhommat alta pois ja pääsen keskittymään kirjoihin ennen kesätöiden alkua. Vappuna makasin tosin kotona flunssassa, jolloin otin varaslähdön seuraavien viikkojen kirjantäyteisiin päiviin.

Ihastuin Kira Poutasen Rakkautta au laitiin niin paljon, että halusin heti luettavaksi sen Italiaan sijoittuvan jatko-osan Rakkautta al dente. Ote takakannesta:
Päämääräni Italiassa:

1. Ota aurinkoa, älä ryppyjä tai auringonpistoksia – rusketu!!!
2. Löydä itsellesi uusi ammatti.
3. Opi pitämään Ericin perheestä.

Laran uusi rakas Eric haluaa viedä hänet romanttiselle Caprille, ja se on kyllä maailman paras ystävänpäivälahja ikinä! Paitsi että saarella asuu Ericin perhe ja tiedossa on Ericin äidin 60-vuotisjuhlat. Turha siis odotella yllätyskosintaa.

Yllätysloma kuitenkin on edessä. Tulossa on karmeaa italialaista sähläilyä, monsterimainen mamma, sisko ja kaveri, nakuilua ja katastrofirusketus. Mutta Lara kulkee nolosta tilanteesta toiseen pystypäin ja päättää ryhtyä muotimaailman tulevaksi mullistajaksi. Pasta naisen tiellä pitää - tosin ei kaidalla tiellä – ja muodin huipun sijaan suomineito löytääkin itsensä aurinkoparatiisin varjoisemmilta kujilta.


Sarja ei sitten valitettavasti ottanut tuulta alleen. Eka kirja oli hauska, mutta tässä toisessa osassa Laran kohellus oli jotenkin väkinäistä ja koko kirjassa oli kovaa yrityksen makua: aivan kuin kirjailijan rahkeet eivät olisi riiittäneet pidemmälle. Sarjasta on kuulemma tulossa kolmaskin osa, jota en aio lukea. Nämä kaksi riittivät. Positiivista on se, että kirja oli tosi nopealukuinen ja kannen turkoosi sävy aivan ihastuttava. Muuten aika mitäänsanomaton lukukokemus.

(Ihan nolottaa antaa näin huonot pisteet suomalaiselle kirjalle...)

keskiviikko 30. maaliskuuta 2011

Kira Poutanen: Rakkautta au lait


Luin Kira Poutasen hömppäkirjan Rakkautta au lait jo jokin aika sitten, mutta olen unohtanut postata siitä tänne. En varmaan muista enää mitään erikoista fiiliksistäni kirjaa kohtaan, mutta kiinnitin kirjastossa huomiota kirjan pirtsakkaan pinkkiin kanteen ja ajattelin siksi ottaa kirjan mukaani.

Miten saada pauloihinsa tsiljonäärimies, jos on köyhä suomalainen taideopiskelija kaatelemassa kahvia nizzalaisten rouvien kuppeihin? Helposti. Tarvitaan vain yksi tyylikäs kompastuminen, ja tuhkimotarina voi alkaa.
Kun Lara löytää hurmaavan Charles Belmarinsa, ei kestä kauan, kun hän jo asuu tämän kanssa Pariisissa valtavassa luksusasunnossa (jossa muuten eksyy tosi helposti). Mies ostelee hänelle kalliita muotivaatteita (hei, kaikki Chanelin vaatteet eivät olekaan mummoille!), ajeluttaa limusiinilla ja kuljettaa seurapiireissä kuin puudelia talutushihnassa. Vaikka kaikki on ihan megaihanaa (ja Charles komea jopa kuorsatessaan), kroisoksesta alkaa vähitellen paljastua outoja pikku salaisuuksia…

Päähenkilö, hupsu taide-opiskelija Lara, sai minut kyllä heti pauloihini ja hihittelin vesissä silmin Laran toilailuille. Kirja oli tietenkin hömppää isolla h:lla, mutta jotenkin kirja vaikutti siltä kuin se olisi vedetty tahallaan totaaliöveriksi kaikkine sinkkukirjakliseineen (kaiketi tämä on kuitenkin ihan vakavasti kirjoitettu suomalaista chick litiä), etten voinut kuin nauraa. Ainoa tyylirike kirjassa olivat nämä omituiset listat

1. Älä juo punaviiniä valkoisella sohvalla

2. Älä syö kaviaaria (tai jos syöt, älä puhu tai hymyile sen jälkeen!)

3. Älä yritä vitsailla (seurapiiri-ihmisiltä on huumorintaju poistettu erikoisleikkauksella).


jotka olisi hyvin voinut jättää poiskin. Kirjalla on jatko-osakin, Rakkautta al dente, josta olen kuullut paljon huonoa, mutta aion kumminkin lukea sen.

**** Omassa sarjassaan ihan loistava kirja

Sophie Kinsella: Minishoppaaja


Olen lukenut kaikki Sophie Kinsellan Himoshoppaaja-sarjan kirjat, joten pitihän tämä uusinkin laittaa varaukseen. Ahmaisin kirjan yhdessä hujauksessa junassa, mutta lukemisen jälkeen olo oli tyytymätön: missä on se kutkuttavan hykerryttävän hyvä fiilis, joka Kinsellan kirjoista ja Himoshoppaanjan höpsötyksistä tulee? Tämä epämääräinen ärtymys ja tyytymättömyys oli aivan uusi olotila. Päättelin ärsytyksen johtuvan suurelta osin siitä, että himoshoppaajan  viehätys alkaa laskea: ei kukaan (ainakaan minä) jaksa kirjasta toiseen päähenkilön päätöntä kohellusta. Minishoppaajassa Becky Brandonista on tullut jo äiti, mutta vähentääkö hän järjetöntä shoppailua? Ei todellakaan vaan opettaa tyttärensäkin samaan. Se tässä oli huonoin juttu, sillä mietin koko ajan, milloin Becky oikein aikuistuu. Shoppailumanialle oli kiva nauraa aikansa, mutta eikö kannattaisi siirtää Becky jo eläkkeelle, jos ei keksi uusia juonia? Tämä kirja oli pettymys, ei voi muuta sanoa.

Laitan tähän vielä juoniselosteen takakannesta, vaikka edellä tuli jo sanottu kaikki. Kirja sisältää nimittäin taas jälleen kerran armotonta shoppailua.

Becky Brandonin tytär on kaupungin muodikkain 2-vuotias, mutta ei todellakaan mikään kullanmuru. Itse asiassa Minnie on täystuho, joka saa kaaoksen aikaan jopa ristiäisissään. Jotka muuten menevät pipariksi, kun Englantiin iskee talouskriisi. Becky on kauhuissaan, sillä Luke vaatii shoppailulakkoa ja samaan aikaan hänen pukeutumispalvelunsa asiakkaatkin ovat kaikkoamassa. Lisäksi nuoripari ei pääse muuttamaan omaan taloonsa, vaan joutuu asumaan Beckyn vanhempien luona ihan liian pitkään. Kaikkien ikävien asioiden vastapainoksi Becky päättää järjestää Lukelle yllätysjuhlat. Nehän onnistuvat pienelläkin budjetilla. Halpiskaupasta saa edullisia koristeita (mitä siitä, että niissä lukee Paljon onnea, Mike) ja vaihtokauppoja tekemällä juhlateltan (mitä siitä, että se on homeessa). Mutta kun vieraslista paisuu kahteensataan henkeen ja juhliin on tulossa seurapiirikermaa, Beckyn itsevarmuus alkaa horjua. Ehkä hän tarvitsisi järjestelyihin ihan pikkiriikkisen apua - HETI!
Tulin muuten just tajunneeksi, etten ole lukenut Kinsellalta muita kuin Himoshoppaajia. Joskus aloitin Varsinaista talousihmettä, mutta se jäi kesken. Olisi ehkä aika lukea jotain muuta Kinsellalta, niin pääsisin taas samaan hykerryttävään tilaan kuin ekojen Himoshoppaajien kanssa.

**½

maanantai 21. maaliskuuta 2011

Kuka mitä missä milloin

Sain Susan kirjastosta tämän haasteen, jossa udellaan vähän tietoja tyypistä blogin takana. Mielelläni vastaan tähän haasteeseen, kun se kerran annettiin minulle henkilökohtaisesti (kiitos vaan!).

KUKA

Opiskelija, tytär, sisko, kummitäti, ystävä. Kirjakärpäsen puraisema suklaasyöppö. Mielikuvitusmatkailija.

MITÄ

Lukemiani kirjoja ja lyhyitä esittelyjä niistä. Satunnaisesti jotain muutakin (kirjoihin liittyvää tai liittymätöntä) höpötystä.

MISSÄ

Lukeminen onnistuu missä tahansa, mieluiten luen kotona ikäkulussa tuolissa tai illalla sängyssä. Blogia päivitän kotona, koulussa tai satunnaisesti jossain muussakin paikassa.

MILLOIN

Kun on jotain sanottavaa tai heti kun olen lukenut kirjan. Liian harvoin joka tapauksessa.

MITÄ MIELESSÄ NYT

Opiskeluväsymys, kesä, kesätyöt ja muutto toiselle paikkakunnalla niiden takia, seuraava kirjapostaus, mitä lukisin seuraavaksi, kouluun tehtävä raportti

*********
Haaste on kiertyänyt vaikka missä, mutta jos Sinä et ole saanut sitä, ota se tästä mukaasi.