Miksi bloggaan

Amman blogissa oli mielenkiintoinen kysely siitä, miksi ihmiset bloggaavat. Ajattelin, että voisin uutena kirjabloggaajana valoittaa sitä, miksi bloggaan. Olen aina ollut kirjahullu, joka jaksaisi höpistä kirjoista vaikka kuinka. Valitettavasti kukaan läheiseni ei jaksa kuunnella selityksiäni, joten piti keksiä joku muu foorumi höpinöilleni. Jos kirjoittaisin kirjapäiväkirjaa käsin en pääsisi keskusteluihin samalla tavalla kuin blogeissa. Olen kylläkin vähän arka kommentoimaan muiden blogeja, mutta toivottavasti rohkaistun pikkuhiljaa. Ennen kuin aloitin blogin pitämisen minulla oli joitakin epäilyksiä siitä, millaisia kirjablogit ovat. Ajattelin, että ne ovat kamalan hienoja, joissa on viiltävää analyysiä klassikoista ja kuumimmista uutuuskirjoista. Muutamia kirjablogeja seurattuani huomasin, että suurimmassa osassa blogeja käsitellään ihan tavallisia kirjoja. Mikä vapautus!

Mutta, miksi bloggaan. Tässä tärkeimmät syyt:
1) Lukukokemusten jakaminen. On hauska kertoa kertoa, mitä mieltä jostain kirjasta oli ja saada tietää, onko muilla samansuuntaisia kokemuksia.
2) Kirjavinkkien saaminen ja antaminen. Ilahdun, jos joku tarttuu kirjaan, jota minä suosittelen. Samoin olen saanut monta hyvää lukuvinkkiä muiden kirjablogeista.
3) Ajatusten purkaminen. Osittain sama kuin ykkönen. Haluan purkaa johonkin lukukokemusten aiheuttamia tuntemuksia, kun läheiseni eivät enää jaksa kuunnella paasaustani.
4) Kirjoitusvireen ylläpitäminen. Kirjoitan opiskelujen vuoksi paljon, mutta tekstit ovat niin akateemisia ja tieteellisiä, että on kiva kirjoittaa välillä vapaammin.

Tässä minun syyni blogata. Ja mitä julkisuuteen tulee, kannattaisi valita joku vähän seksikkäämpi aihe kuin kirjat mikäli mielisi kokkareille skumppalasia pyörittelemään.